Lasten taruolennot ovat useille tuttuja omasta lapsuudesta. Pääsiäispupu, joulupukki ja hammaskeiju seikkailevat yhä edelleen monien lasten elämässä. Mistä nämä taruolennot ovat saaneet alkunsa?
Lasten taruolennot: Pääsiäispupu
Pääsiäispupua pidetään pääsiäisen symbolina. Pääsiäispupun kerrotaan tuovan suklaamunia pääsiäisen aikaan. Tämä pupu on saanut lähtönsä saksalaisesta kansanperinteestä. Pääsiäispupu on hiukan joulupukin kaltainen, sillä kummankin on kerrottu tuovan lapsille herkkuja sekä lahjoja juhlapäivän lähestyessä. Pääsiäispupun, kuten joulupukin tonttujenkin, kerrotaan arvioineen lasten käyttäytymistä ja sitä, ovatko he olleet oikeutettuja lahjoihin.
Alkujaan pääsiäispupulla ei ajateltu olevan sukupuolta ollenkaan ja sen nähtiin pystyvän lisääntymään ilman neitsyyden menettämistä. Tämä johti yhteyksiin Neitsyt Marian kanssa, jonka myötä jäniksiä on joskus havaittavissa maalauksissa jeesus lapsen kanssa. Munat puolestaan ovat viitanneet hedelmällisyyteen. Historian saatossa, erityisesti Englannissa, lapset kiersivät ovelta ovelle lauantaisin ja pyysivät ihmisiltä munia. Munat säästettiin ja syötiin paaston ajan jälkeen. Munia maalailtiin pääsiäisjuhlan kunniaksi ja tästä ajatellaan syntyneen tapa, jonka mukaan suklaamunia syödään pääsiäisenä. 
Nykyään pääsiäisen aikaan ja sitä ennen kauppojen hyllyt ovat pullollaan suklaamunia sekä suklaapupuja, joita on tapana syödä pääsiäisen aikaan, muiden pääsiäisherkkujen ohella.
Lasten taruolennot: Joulupukki
Joulupukki on tärkeä ja kaikille tuttu hahmo joulun ajalta. Joulupukki tunnetaan myös nimellä Joulun Isä ja se on saanut lähtönsä länsimaisesta kulttuurista. Joulupukin ajatellaan tuovan lahjoja jouluaattona tai aikaisin joulupäivänä kilteille lapsille.
Joulupukki nähdään yleensä isona ja lempeänä hahmoja, jolta löytyy iso valkea parta. Joulupukilla on yleensä päällään punainen asu sekä tonttulakki. Kasvoja kehystää yleensä pyöreät lasit. Iältään joulupukki nähdään vanhana. Joulupukki liikkuu toisinaan joulumuorin kanssa, joka pukeutuu samaan tapaan kuin joulupukkikin.
Joulupukilla on yleensä mukanaan iso säkki, jossa hän kantaa lahjoja lapsille. Tuhmille lapsille ei ole tiedossa lahjoja ollenkaan tai pelkkää hiiltä. Joulupukin nähdään asuvan Pohjoisnavalla, ja sen kotimaana pidetään Suomea. Joulupukin nähdään liikkuvan paikasta toiseen reellä, jota vetää porot. Maassa liikkumisen sijaan joulupukki lentää taivaalla porojensa kera. Joulupukin ajatellaan tulevan taloihin savupiipun kautta ja jättävän lahjat kuusen ääreen tai esimerkiksi takan pielessä roikkuviin isoihin sukkiin. Joulupukin naurua kuvaillaan usein sanoilla ”Ho ho ho”, jolla viitataan lempeään, syvältä tulemaan nauruun.
Joulupukki elää Korvatunturilla muorinsa sekä tonttujensa kanssa ja valmistautuu siellä vuoden ympäri vuoden tärkeimpään päivään, jouluun.
Lasten taruolennot: Hammaskeiju
Hammaskeiju on lapsille tuttu lapsuuden ajoilta. Erityisesti siitä, kun hampaita alkaa irrota. Kansantarinan mukaan lapsien tulisi laittaa irtoavat maitohampaat yön ajaksi tyynyn alle piiloon, sillä yön aikana hammaskeiju hakee hampaat ja jättää tilalle pienen korvauksen. Hammaskeijua on käytetty laajasti useissa kansantarinoissa ja se on yksi suosituimpia taruolentoja yhäkin, erityisesti lapsiperheissä.
Kansantarinoissa on kuitenkin myös pieniä vaihteluita. Osa tarinoista kehottaa ihmisiä polttamaan hampaat, sillä sen mukaan vältytään myöhemmin hampaita kohtaavilta ongelmilta. Viikinkien tarinoissa puolestaan hampaiden, erityisesti maitohampaiden, ripustaminen kaulaan taistelun ajaksi, tiesi hyvää onnea.
Hammaskeijun tarina elää yhä hyvin vahvana erityisesti länsimaisessa kulttuurissa. Tarinan ajatellaan auttavan lapsia, sillä joillekin lapsille hampaiden irtoaminen voi aiheuttaa pelkoa. Hampaiden irtoamiseen liittyy pientä kipua, jota voidaan hammaskeijun avulla lievittää.
Taruolennot ovat tärkeä osa historiaa, mutta elävät yhäkin ihmisten kertomuksissa.